Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
27282930123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

Subscribe RSS

 Jens Lapidus: Rahalla saa - Stockholm nois II
07.02.2012 02:44 | Mika Kähkönen

Jens Lapidus: Rahalla saa - Stockholm noir II

(Aldrigh fucka up - Stockholm noir II, 2008)

Suom. Anu Koivunen. Like 2011. 652 s.

Väittäisin ettei minkään sarjan toista teosta lueta kuin ensimmäistä. Aina sillä on rasitteena ensimmäisen teoksen erinomaisuus. Muussa tapauksessa yksittäisen kirjan tarina päättyisi sen viimeiselle sivulle. Saman kohtalon kokee Jens Lapiduksen Stockholm noir -trilogian toinen osa Siisti kosto.

Tarinan alkupuolella kaikki on paskaa kaikille, niin poliiseille, kuin roistoillekin. Hiljalleen erottuu taas kerran toisistaan irrallisia tarinoita. 1. Poliisi, joka huomaa murhatodisteiden katoamisen ja aloittaa epäviralliset tutkimukset uhkailuista huolimatta. 2. Entinen sotilas, joka on saanut pakkomielteen naistenhakkaajista. 3. Maahanmuuttaja, joka kiskoo nokkaansa kokaiinia, yrittää saada mafialle kasaan velkarahoja ja hautoo kostoa.

Loppua kohden paskan määrä ei ehkä vähene, nyt sitä vain ryhdytään talikoimaan (kukin tavallaan). Mukaan sullotaan ruotsalaisten oma JFK skandaali, eli Palmen murha, ihmiskauppaa ja Tukholman alakulttuuria. Lopussa kaikki tietenkin yhdistyy toisiinsa, ainakin jotenkin. Avoimiakin kysymyksiä jätetään. Pitäähän nyt jonkinlainen siemen, tai juuri jättää kolmannellekin osalle.

En halua kuulostaa liian negatiiviselta. Pidin romaanista lähes höpelönä. Sen herkullisin hahmo on Nicklas, entinen sotilas, joka kaikessa sekopäisyydessään tempaa mukaan. Siis täysi hullu. 100%. Teoksen suurin puute on runsaus. Sain pari kuukautta sitten ammattimiehen arvion omasta käsikirjoituksestani. Mies jaksoi toistaa arkipäiväisyyksistä, saman jankuttamisesta ja jopa turhista luvuista. Takaumina miehen sanat palasivat mieleeni lukiessani Siistiä kostoa. Mielestäni sieltä tosiaan löytyy jopa kokonaan turhia lukuja. Tällä kertaa Lapidus pyöri liikaa tarinan ytimen ympärillä, eikä sen keskustassa. Odotan nyt kolmatta osaa, josta taas olen kuullut suitsuttavia kommentteja.


 


 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.





 Jens Lapidus: Rahalla saa
12.11.2011 21:24 | Mika Kähkönen

Jens Lapidus: Rahalla saa

(Snabba cash, 2008)

Suom. Anu koivunen. Like 2011. 614 s.

Lapidus on Ellroynsa lukenut. Ei pahalla. Tapa laukoa sanoja, loikkia itsestäänselvyyksien ohi toimii. Toimii jopa paremmin kuin James Ellroylla. Ainakin tapahtumissa pysyy paremmin mukana.

Sain työkaverilta Lapiduksen kaksi ensimmäistä ns. Stockholm-noir -trilogian teosta pokkarina. Aikaisemmin olin ajatellut, etten välttämättä lue miehen kirjoja. Tiesin kyllä että "kaikki"kehuu niitä, mutta jotenkin kuvittelin ettei Tukholman alamaailman pintaliito jaksa sytyttää. Toisin kävi. Tämä svedukirjailija asettuu todella luentavisti narkkarin, vankilakundin, etnisten vähemmistöjen (kirjailija puhuu mutakuonoista), kuin huumediilerienkin rooliin. Jossain kohtaa lukiessani jopa ajattelin, että miehellä täytyy pakostakin olla omakohtaisia kokemuksia. Jopa rahanpesau oli kaikessa uskottavuudessa nautittavaa. Monisataasivuisessa teoksessa on todella vähän löysiä. Teksti on kaunistelematonta, kerrokset limittyvät ja yhdistyvät toisiinsa luontevasti. Kovaksi keitettyä, kuten termi kuuluu. 

Ruotsalaiset ovat tekemässä ja jo tehneet saman minkä Abba teki 70-luvulla. Inhottavan hyviä. En tarkoita Abbaa. Tai siis ei siinäkään mitään vikaa ole. Lapsena olin ihastunut sihen blondilaulajaan. Tarkoitan sitä naista.


( Päivitetty: 14.11.2011 15:24 )

 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.




©2017 Mikan kirjat ja kertomukset - suntuubi.com