Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
27282930123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

Subscribe RSS

 Pahin huijari löytyy omasta päästä
17.09.2014 20:13 | Mika Kähkönen

Joni Martikainen: Älä usko kaikkea mitä ajattelet – Miten, miksi ja milloin aivosi johtavat sinua harhaan?

Talouspsykologia JKM Oy 2012. 208 s.

Joitain aikoja sitten oli sanomalehti Karjalaisessa juttu urheilupsykologiasta, jossa lainattiin muun muassa Joni Martikaisen teosta Älä usko kaikkea mitä ajattelet. Väittämä kuului, että länsimaissa ihmiset ovat yleisesti taipuvaisia uskomaan itsestään ja omista taidoistaan liikoja. Lainauksessa sanottiin, että he jotka suhtautuvat omiin kykyihinsä johdonmukaisen realistisesti, ovat kliinisesti masentuneita. Kova väittämä. Onko itsestään liikoja luuleminen terveen merkki? Teoksesta oli otettava selvää, sekä kirjailijasta. Kävin vilkaisemassa miehen kotisivuilta jonimartikainen.fi, että mikä kaveri kirjoittaja oikein on. Hän on tietokirjailija ja yritysluennoitsija, joka opiskelee Helsingin yliopistolla pääaineenaan psykologia ja kognitiotiede. Psykologian lisäksi hän mainitsee kiinnostuksen kohteekseen monipuolisen joukon ajattelun, logiikan, tietoisuuden ja käyttäytymisen eri muotoja ja oppeja, niin länsi- kuin itämaissakin. Ammennettavaa siis riittää.

Ihmisen kapasiteetti käsitellä ympäröivää maailmaa on rajallinen, ihan jo aisteista lähtien. Sen ymmärtää ja tietää meistä varmasti jokainen ja osaa ottaa huomioon arkipäivän melskeessä. Silti jää vielä paljon huomiotta. Tehdään vaikka tulkintoja, esimerkiksi toisten käyttäytymisestä. Tulkinnat saattavat perustua aikaisemmin koettuun, tai vaikka arvoihin ja ennakkoluuloihin, joilla ei kohteen kanssa ole mitään tekemistä. Näin ne sodatkin saavat kai alkunsa. Ja mikä pahinta, väärää käsitystä ei tarvitse edes tietoisesti muodostaa. Geeniperimässä se on jo valmiina. Nyt kirjan luettua voi ymmärtää tuon, sekä vaikka sen, miksi kauppias tarjoaa kolmea eri hintaista ja eri laatuista tuotetta yhtäaikaa, tai miksi työkaverit (minä muiden mukana) vastustaa uutta tietokoneohjelmaa, tai työkäytäntöä. Samoin voi vain ihmetellä, kuinka minun ja äitini muistikuvat isoäidin viimeisistä hetkistä 30 vuoden takaa poikkeavat jopa oleellisesti toisistaan. Viimeksi mainittu asia oikeasti nousi esille kahvipöytäkeskustelussa. (Ihan sivumainintana, en korjannut mielestäni väärää käsitystä. Enhän voi olla enää varma omastanikaan.)

Ei tekstiä ilman muutamaa sanaa dekkareista. Pidän Lee Childin kirjoista ja olen kirjoittanut niistä arvioita Suomen dekkariseuran julkaisuun Ruumiin kulttuuri, viimeksi teoksesta Etsintäkuulutettu (Karisto 2012). Arviossani mainitsin, että mies (Child) on vakuuttava, eikä hänen väitteitään tarvitse kyseenalaistaa. Riittää, että ajatus kuulostaa hyvältä. Samoilla linjoilla on Martikainenkin, kun hän nostaa esille taipumuksen ylläpitää omaa käsitystä ja totuutta, sen sijaan että yritettäisiin kumota sitä. Mitä tunnepitoisemmasta asiasta on kysymys, sitä räikeämmin piirre korostuu. Asiasisällöllä ei ole niinkään merkitystä, vaan sillä kuinka uskottava ja itsevarma kertoja on. Perustelut ratkaisevat. On tutkittu, että esimerkiksi johtajaksi valikoituu useimmiten voimakastahtoisin ja hallitsevin persoona, eikä hän jolla on käsillä olevasta ongelmasta perusteellisimmat tiedot. Voihan nämä löytyä hyvällä tuurilla samasta yksilöstäkin.

Joni Martikaisen tietoja on vaikea lähteä kyseenalaistamaan, ihan jo edelle mainituista syistä. Miehen perustelut ovat ensiluokkaisia. Hän viittaa useassa kohtaa jopa Nobel-palkittuihin lääketieteen ja taloustieteen tutkimuksiin. Näitä ja lukuisia muita pienempiä tutkimuksia hän on yhdistellyt ja muokannut kadunmiehelle ja naiselle ymmärrettävään muotoon. Näin todellakin on. Hän esittelee asiasisällön mielenkiintoisesti ja johdonmukaisesti, ilman tietoisesti havaittavaa viihteellistämistä. Kirjan lopussa on runsas lähdeluettelo, josta on varmasti iloa heille, jotka kaipaavat lisäsyvyyttä aiheeseen. Aihealue tuntuu olevan pinnalla. Jos luet kirjoitukseni tuoreeltaan, ehdit huomioida tänään Yle Fem kanavalla klo 22:30 alkavan sarjan Aistien haastaja. Ohjelmasarjassa Illusionisti Jan Hellesöe valottaa aivojen ja aistien toimintaa, sekä niiden manipuloimista.

Tutustu myös blogi-kirjoitukseeni Hannu Lauerman teoksesta Huijaus, rohkaisua, johdattelua, psykoterroria (Duodecim 2008), sekä Richard Wisemanin teoksesta Yliluonnollinen ilmiö: totuus on jossain sisällämme (Bazar 2012) ja Onnen tekijät (Tammi 2003).


 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.




©2017 Mikan kirjat ja kertomukset - suntuubi.com