Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
27282930123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

Subscribe RSS

 Kuusi viikkoa vieroitusta
12.09.2015 19:18 | Mika Kähkönen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

James Frey: Miljoonia sirpaleita

(A million little pieces, 2003)

Suom. Sari Kumpulainen. Bazar 2006. 495 s.

 

Tulipa kerran puhetta työpaikalla kirjoista ja lukutottumuksista. Sattumaa tai ei, yksi työkavereistani mainitsi James Freyn teoksen Miljoonia sirpaleita, mikä kuulosti suorastaan johdatukselta. Päihderiippuvuuskuvaus kaikkineen fantasioineen ja vieroitusoireineen oli juuri sitä mitä olin etsinyt.

Clevelandista, Ohiosta kotoisin oleva James Frey täyttää tänään 12 syyskuuta 46 vuotta ja on edelleen kuivilla oleva alkoholisti-narkomaani. Hän aloitti käsillä olevan esikoisteoksensa kirjoittamisen vuonna 1997, mutta joutui keskeyttämään sen ensimmäisten 40 sivun jälkeen. Traumaattiset kokemukset olivat yksinkertaisesti liian vaikeita käsiteltäviksi. Tuohon aikaan elokuvateollisuuden parissa työskennellyt mies ei ollut tyytyväinen silloiseen uravalintaansa. Mieli veti romaanikirjallisuuden puoleen ja sinne hän myös suuntasi. Syksyllä 2000 James palasi muistelmiensa pariin, vaikkei tietoisesti muistelmia kirjoittanutkaan, sen enempää kuin omaelämänkertaa, tai fiktiotakaan. Hän halusi saada aikaiseksi kirjan, joka parhaimmassa tapauksessa olisi avuksi hänen kohtalotovereilleen ja kannustaisi heitä heidän omassa rimpuilussaan irti kemikaaleista. Yhtä lailla hänellä oli viesti alkoholistien ja huumeriippuvaisten läheisille. Heille oli ja on tärkeää tietää miten vaikeaa tuota taistelua on voittaa.

Tavoite oli hyvä. Niin hyvä, että pari toimittajaa teki parhaansa sen epäonnistumiseksi ja paljasti verkkosivuilla Freyn liioitelleen kokemuksiaan ja muunnelleen yksityiskohtia. Tämän kirjailija myöntääkin ja on pahoillaan jos lukijat kokevat tulleen petetyiksi. Itse en lähtisi tästä miestä kivittämään. Oikeastaan pidän tiettyä liioittelua ja suoranaista valehtelua taudin kuvaan liittyvänä. Juuri näin narkomaani toimii ja miksei kuivillakin oleva sellainen. Tähän kirjailija ottaa kantaa vuonna 2006 kirjoittamassaan esipuheessa ja on käsitykseni kanssa samoilla linjoilla. Selvitäkseen vastoinkäymisistä on yksi keino muodostaa itsestään vääristynyt kuva, jonka avulla pääsee alun perin ylivoimaiselta tuntuvien koettelemusten yli. Kirjan James on miestä itseään kovempi, uskaliaampi ja aggressiivisempi. Saattaa olla, että jos Frey olisi luonut kirjan hahmon itsensä kanssa yksi yhteen, olisi sivumäärä jäänyt ensimmäiseen neljäänkymmeneen.

Tapahtumat asettuvat kuuden viikon ajanjaksolle, jonka 23 vuotias James vietti päihdeklinikalla Minnesotassa. Aktiivista käyttöä oli tuohon aikaan takana 13 vuotta. Aine sai olla mitä vain bensiinistä Kentucky bourboniin ja bourbonista crackiin. Kirja kertoo kaikesta siitä, mitä miehen päässä ja elimistössä tapahtui tuona aikana ja millaisen yhteisön hän päihdeklinikalla kohtasi. Hän tuo lukijan silmien eteen päähenkilön elämänkohtalon lisäksi monien muidenkin miesten ikeet, sekä kielletyn rakkauden. Naisten ja miesten välinen kanssakäynti oli kielletty ja saattoi johtaa pahimmassa tapauksessa laitoksesta häätöön.

Mainitsin alussa johdatuksen. Tekeillä olevassa rikosromaanissani on narkomaanihahmo, jonka kuvailemiseksi tarvitsen taustamateriaalia. Vaikka tuo tyyppi ei esiinny kuin muutamassa luvussa ja kaverin vieroitusoireet nousevat esille vain kappaleessa tai parissa, en halua säveltää ihan mitä sattuu. Freyn romaanin luettuani tarve muuttui entistäkin tärkeämmäksi. Hänen kirjassaan kun on kohtaus, jossa toipilaat katsovat tv:stä Hollywood-tuotantoa. Siinä nokkela käsikirjoittaja on loihtinut narkkaria esittävän naishahmon. James tekee selväksi, että pieleen menee ja pahasti. Ei huvittaisi tehdä samaa virhettä. Viel' ei kannata käyttää hakukonetta. Kirjani näkee päivänvalon aikaisintaan syksyllä 2016.

Kirjablogejani samasta aiheesta:

Tuulevi ja Henrik Aschan: Selviämistarina – alkoholi parisuhteessa

Melody Beattie: Irti läheisriippuvuudesta

Jussi Perälä: Ikuinen säätö – Helsingin huumemarkkinat

Kristina Svensson (toim.): ”Kun joka makaroniin pitää mahtua pöytätavat” - hetkiä ja tarinoita huostaanotettujen vanhempien elämästä

 


( Päivitetty: 12.09.2015 19:38 )

 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.




©2017 Mikan kirjat ja kertomukset - suntuubi.com