Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
27282930123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

Subscribe RSS

 Liikkakerhon ikävät jatkot
14.12.2017 10:18 | Mika Kähkönen

Suvi Piiroinen: Pahaa parempi

MurhaMylly-sarja 147. Myllylahti 2016. 320 s.

 

Kuopiolaisen opettajana työskentelevän kirjailija Suvi Piiroisen esikoisjännitysromaanin matka käsiini sai alkunsa runsas vuosi sitten, kun esiinnyin hänen ja Jukka Niskasen kanssa Joensuun Suomalaisessa kirjakaupassa. Vietettiin Dekkarilauantaita. Suvi on entisiä joensuulaisia. Syntyi kirjavaihtari-ajatus, mutta vasta tilaisuuden jälkeen ja jäi lopulta toteutumatta, mutta eipä haitannut. Kiinnostus hänen teokseensa jäi kytemään ja pitihän kirjailijakollegan esikoinen lopulta lukea, nyt toki vain kirjastosta lainattuna. Tuli nimittäin kiire, mikäli halusin välttyä lukuruuhkalta. Suvilta ilmestyi nyt syksyllä jo jatkoa. Menetetyt-uutukaisen hommasin toki itselleni, kun satuin Helsinkiin yhtä aikaa kirjamessujen kanssa ja päädyin tapahtumaan. Se onkin sitten jo toinen juttu.

Esikoisteoksen Pahaa parempi tekee mielenkiintoiseksi tapahtumapaikka Joensuu. No, kun satun asumaan siellä ja paikkakunta on vähän harvinaisempi näissä ympyröissä muutenkin. Poliisit saavat tutkittavakseen yhdeksänvuotiaan Mian katoamistapauksen. Melkein tavan mukaan tytön äiti Mirinda saapuu hakemaan tätä myöhässä liikuntakerhosta ja suo samalla sieppaajalle mahdollisuuden tekoonsa. Syy myöhästymisiin on äidin pikkutuhma sivutoimi. Kuvioon liittyy anonyymina säilyvä stalkkeri, joka on sijoitellut koulun jumppa- ja suihkutiloihin strategisesti oikeisiin kohtiin kameroita. Niiden avulla hän seurailee keskenkasvuisia ihastuksiaan. Yhtä lailla pimentoon jää itse sieppaajakin. Mikä on erityisen virkistävää, niin kirjan päähenkilön, tai yhden heistä, puhtoinen perhetausta. Tarkoitan rikostutkija Rob Peuraa, jonka tytär Lotte käy Mian kanssa samoissa harkoissa. Ihastuttava perhe. Robin työkaverilla ja esimiehellä Väinö Rossilla ei mene ihan yhtä hyvin. Väiski on yksinäinen leskimies ja kissakin kuolee. Kolmas mielenkiintoinen ja tärkeä poliisihahmo on Maria Jacobsson, jolla vaikuttaa olevan jonkinlaisia elämänhallintaongelmia. Nainen päätyy kyseenalaiseen suhteeseen, eikä ole päästä siitä enää eroon, jos haluaakaan.

Itse rikostutkinta etenee ja lopulta uuttera jalkatyö kantaa hedelmää. Jännitys tiivistyy ja juttu saadaan onnellisesti päätökseen. Mitään hirvittävän kauheaa ei kirjan sivuilla tapahdu. Tässä kohtaa pidän verrokkina joitain tämän päivän rikosromaaneja, joissa monissakaan ei kaihdeta suorastaan pornahtavaa väkivaltakuvausta. Mäiskeen kohteinakin voi olla mitä vain vauvasta vaariin. Tämän puolesta kirja sopii kaikenikäisille. Pystyn helposti kuvittelemaan Pahaa paremman ala-asteikäisten yöpöydälle, vaikka ensidekkariksi. Suosittelen.


( Päivitetty: 14.12.2017 10:26 )

 - Mika Kähkönen
1. 2. 3. 4. 5.




Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Yksityinen 
Roskapostisuojaus: Paljonko on yksi plus seitsemän?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2019 Mikan kirjat ja kertomukset - suntuubi.com