Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
30123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031123

Subscribe RSS

 Kirjojen kansista
30.04.2014 11:08 | Mika Kähkönen

Kansikuvan tehtävä on herättää lukijan kiinnostus kirjan sisältöön ja kertoa, ainakin vihjata jutun juonesta sopivasti. Hyvä kansikuva ei avaudu ensivilkaisulla, vaan siitä löytyy joka katselukerralla jotain uutta. Saman vaikutuksen tekee itse kirjan sisältö. Sitä mukaa, kun kertomus etenee, lukija ymmärtää ja tajuaa kansikuvan merkityksestä aina enemmän.

Itse olen julkaissut tähän saakka kolme teosta, vuonna 2008 Väärin Voitettu(BoD), vuonna 2009 Testinuket ja viimeisimpänä vuonna 2013 Pimeimmät tunnit, jolla pääsin Myllylahden Murhamylly-sarjaan (nro 87). Kahden ensimmäiseni jännitysromaanini kannet ovat itselleni erityisen läheisiä, ihan pelkästään siitä syystä, että olen viimeisintä asettelua lukuunottamatta suunnitellut ja toteuttanut ne itse – omakustanteita kun ovat. Luomukirjallisuutta.

Väärin Voitettu on pelijännäri, jossa peliasiantuntija tutkii lapsuudenystävänsä jalkapallojoukkueen epäselvyyksiä ja tulee vedetyksi mukaan sopupelikuvioihin. Alkuperäisestä kuvasta poistin pettyneen ja väsyneen jalkapalloilijan takana seisovan kaverin, ihan jo väärinkäsitysten välttämiseksi. Niiden kuvien levittämisestä huolehtii Itella. Muutenkin se olisi voinut herättää kirjan sisällöstä vääriä signaaleja. Valitsin silmälleni sopivaa askartelupaperia, kopioin pelaajahahmon lankulle ja talttasin esiin ääriviivat. Taakse sommittelin maaliverkon, jota on myöhemmin onnistuttu sotkemaan aina kalaverkosta renkaan kuvioon. Lopuksi värjäsin lankun armeijan mustalla kenkälankilla ja painoin askartelupaperin lautaan. Lopputulos on juuri sopivan hämärä ja suttuinen.

Kirjassani Testinuket (jonka käsikirjoituksen naputtelin muuten ennen Väärin Voitettu -tekstiä) kerron tarinan veljeksistä. Nuorempi heistä on entinen narkomaani, joka löytää itsensä vanhojen huumevelkojensa vuoksi testikeskuksesta, jossa testataan autoja ja kehitetään törmäystestinukkeja. Vanhempi veljeksistä taas potee eroa ja huonoa omatuntoa pikkujoulusähläyksestä. Muuta ajateltavaa tulee, kun veli katoaa. Tälle kirjalle suunnittelin useammankin kansikuvan ja pyöräytin kotisivuillani kansikuvakilpailun, tyyliin: eniten ääniä saanut kuva pääsee kanteen ja arpa suosii yhtä äänestykseen osallistuneista. Niin tapahtui. Kanteen päätyi kuva, jonka ihmishahmon alkuperäisen version voi nähdä nettisivujeni ”kuvat” kansiosta. Sen piirsi avovaimoni siskon tytär. Lapsityövoimaa siis. Menin tietysti sotkemaan kuvan mustaksi ja vasta sitten kelpuutin kanteen. Kannessa näkyvät lasinsirut ovat hajottamolta, Datsun 100A:n takaikkunasta ja taustakuvio teräslevystä. Läjäsin kaiken päällekkäin ja otin kuvan. Voittajakuva (kuva 3) ja muut kilpailukuvat näkyvät kotisivujeni yläreunassa.

Pääsin vaikuttamaan myös kolmannen jännitysromaanini Pimeimmät tunnit kanteen, vaikka itse kustantamisesta huolehti alan asiantuntijat Myllylahdella. Viime syksynä ilmestynyt psykologinen jännäri kertoo naisesta, joka joutuu menneisyytensä piinaamaksi. Laukaisevana tekijänä tässä ovat sähköpostiviestit, joita hän on alkanut saada tuntemattomalta. Olin julkaisuprojektiin luottavainen jo alusta alkaen. Aikaisemmin olin katsellut Myllylahden julkaisuja sillä silmällä ja pitänyt useita, ellei jopa suurinta osaa kansista tosi onnistuneina. Silloin, kun en vielä tiennyt joudunko turvautumaan taas perheen ruokakassaan, kävin joensuulaisessa galleria Kohinassa tutustumassa kuvataiteilija Päivi Saarelman solarigrafiavedoksiin ja olin innoissani. Olin löytänyt Pimeimpien tuntientunnelman. Kävin jopa lyhyen sähköpostivuoropuhelun taiteilijan kanssa, aiheena kuvien mahdollinen käyttö kirjan kannessa. Siihen ei ollut tarvetta, koska Myllylahdelta soitettiin ja kansikuva siirtyi muiden ”murheeksi”. Jaoin kustantamon väelle kuitenkin linkin, jota kautta he pääsivät katsomaan, mitä halusin kannelta. Kun sitten sain ehdotelman, hyväksyin sen lähes samalta istumalta. Saarelman kuvia pääset katsomaan linkistä: http://www.joensuuntaiteilijaseura.fi/jasenet/saarelma_paivi/index.html


 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.




©2018 Mikan kirjat ja kertomukset - suntuubi.com