Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
30123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031123

Subscribe RSS

 King ottaa dekkarit haltuun
15.08.2017 20:01 | Mika Kähkönen

Stephen King: Mersumies

(Mr. Mercedes, 2014)

Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi 2016. 463 s.

 

Kesälomareissu, kirjakauppa ja pokkari, eikä mikä vain pokkari, vaan Stephen Kingin Mersumies. Kirja aloittaa kolmiosaisen trillerisarjan, jossa pysytellään kaukana rinnakkaistodellisuuksista ja elävistä kuolleista. Sen sijaan tapahtumat ovat realismissaan suorastaan kamalia, elleivät hirveitä, tai suorastaan karmaisevia. Vakavasti ajateltuna vastaavista tapahtumista on saanut lukea ja kuulla liikaa tosielämän uutisista. Tätä kirjoitellessa trilogian kakkonen, Etsivä löytää, on ollut jo hyvän aikaa ostettavissa kovakantisena. Jotenkin vaan pokkarit ovat käteen ja kukkarolle käypäisempiä, eli odotellaan, odotellaan.

Mersumiehessä Mersumurhaajaksi itsensä nimeämä mies ajaa väkijoukkoon varastetulla mersulla tuhoisin seurauksin. Myöhemmin hän ottaa yhteyttä eläkkeelle jääneeseen rikosetsivä Bill Hodgesiin, tarkoituksenaan kiusata mies hengiltä, eli houkutella tappamaan itsensä. Sen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia, jo nyt Hodgesin lempi-illanviettotoverina on hänen isänsä vanha Smith & Wesson revolveri. Sitä hän pitää tv-tuolinsa vierellä pikkupöydällä, kun lipittää olutta ja tuijottaa ennalta arvattavaa sosiaalipornoa ollen liian turhaantunut edes alkoholisoitumaan. Osa turhautumisen syystä on kesken jäänyt murhatutkinta. Mersumurhaajan sähköposti tekee vaikutuksen, muttei halutulla tavalla. Syötin nielemisen sijaan etsivä alkaakin tutkia sitä. Kun Hodges käy liian nokkelaksi ja murhaaja tajuaa epäonnistuneensa vanhan dekkarin provosoinnissa, on hänen siirryttävä suoraan toimintaan. Uhriksi hän valitsee ne harvat ihmiset, jotka ovat Hodgesille erityisiä. Samalla ei olisi pahitteeksi, vaikka heidän mukanaan vaihtaisi hiippakuntaa runsas joukko muitakin, kaikki yhtä lailla viattomia. Mersumurhaajalla itsellään on vain yksi erityisen läheinen ihminen, äiti. Veikeä suhde sinällään.

Mersumies on perusdekkari ja sellaisena onnistunut. Vaikka King käyttää totuttuja dekkarihulluille tuttuja elementtejä (en puhu kliseistä), on tekstistä tunnistettavissa kauhun kuninkaalle ominaista twistiä, eivätkä kaikki koukut ole valmispakettiratkaisuja. Vaikka mies on tuottelias, ei hän mene helpon kautta, vaan on ottanut selvää nippelitiedosta, vaikka nyt liittyen autoteknologiaan, tietotekniikkaan ja nettikeskustelujen ihmeelliseen maailmaan. Henkilöhahmot ovat meheviä ja elämänmakuisia, niin kuin Kingillä yleensäkin. Kirja sisältää muutaman hauskan silmäniskun mestarin aikaisemman tuotannon tunteville. Ja lomahan oli onnistunut.

 


 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.




©2018 Mikan kirjat ja kertomukset - suntuubi.com