Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2018
2930311234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293012

Subscribe RSS

 Pimeä yö, tähdetön taivas
13.01.2018 16:15 | Mika Kähkönen

(Julkaistu alunperin 2.12.2012)

Stephen King: Pimeä yö, tähdetön taivas

(Full Dark, No Stars, 2010)

Suom. Ilkka Rekiaro. Tammi 2012. 355 s.

 

Sain isänpäivän lahjaksi Stephen Kingin neljä pienoisromaania käsittävän teoksen Pimeä yö, tähdetön taivas, kuten toivoinkin - minua pidetään aivan liian hyvänä.

Mielessä pyöri kaikki ne nuorempana lukemani amerikkalaiskirjailijan lyhytkertomukset, jotka onnistuivat yllättämään kerta toisensa jälkeen. Sen vuoksi into jolla uppouduin kirjan sivuille lähenteli menneitä aikoja. Okei, jos olen rehellinen innostus meni aikaisemmasta ohikin, mutta olen jäävi vertaamaan entistä runsaampitukkaista, mutta karvattomampaa itseäni nykyiseen mieheen ja tämän intoon missäkin asiassa.

Asiaan.

Ensimmäisessä tarinassa 1922 Maanviljelijä laittaa poikansa avustamana katalan eukkonsa kylmäksi. Aluksi ratkaisu vaikuttaa hyvältä ja perustellulta, mutta hiljalleen korot ylittävät lyhennyserän, voisi sanoa näin vertauskuvallisesti. Se jääkö mies siitä kiinni ja kärsiikö hän rangaistuksensa, en viitsi paljastaa. Kaikki menee joka tapauksessa hiljalleen päin helvettiä. Hieno menneen ajan kuvausta joka tapauksessa, voin näin sivumainintana sanoa. Jos pelkäät muuten rottia ja aiot lukea tämän kertomuksen, suosittelen rauhoittavaa esilääkitystä.

Isossa kuskissa naiskirjailija Tess menee luennoimaan kirjallisuustilaisuuteen. Paluumatkalle hänelle neuvotaan oikotie, joka ei tässä kirjallisuudenlajissa lupaa koskaan hyvää, eikä siis nytkään. Hänet raiskataan. Kylmäpäisenä ja neuvokkaana naisena hän pelastuu varmalta kuolemalta. Sen varmuus allekirjoitetaan parilla aikaisempalla naisenruumilla. Tuosta hetkestä alkaa punnitus. Vaakakupissa on omankäden ja lain kouran oikeus. Tarina on tavanomainen ja sen loppuratkaisussa ei ole varsinaisesti mitään yllättävää. Sen myöntää kirjailija itsekin, siis Stephen King, mutta myös tarinan päähenkilö. Useammassakin kohdassa verrataan kuviteltua jännitystarinaa Ison kuskin muka todellisiin tapahtumiin. Yhtäläisyyksiä löytyy, eikä ihme.

Kahden kaupassa tehdään sopimus paholaisen kanssa. Aihetta on kaluttu ennenkin, mutta kumma kyllä se jaksaa kiinnostaa edelleen. Johtuu varmasti Mr. Kingin kerrontatavasta. Kaikkihan siis etenee niin kuin olettaa voi. Ei haittaa, jos sitä mietit. Tosin tarinan loppuun olisi voinut odottaa vielä yhtä pikkumutkaa, miksei jatkoakin. Juttu vaikutti jäävän vähän kesken.

Viimeinen pienoisromaani, tai novelli (miten vain) Onnistunut avioliitto on myös aihevalinnassaan hykerryttävä. Sijoittuu ehdottomasti kirjan top neloseen. (Nokkelaa!). Yli 25 upean avioliittovuoden jälkeen Darcy löytää todisteita miehensä kaksoiselämästä. Pitkään hän ei ehdi sulatella tuntemuksiaan miehensä sarjamurhaajan urasta, kun mies aavistaa vaimon tietävän. Jälleen on käsillä punnitus (katso edellä). Voin paljastaa ettei asiaa ratkaista ainakaan parisuhdeterapiassa.

Viimeiseksi lukijaa hivellään Stephen Kingin loppusanoilla. On aina yhtä mielenkiintoista kuulla tarinoiden taustoista, varsinkin kun juuri tämä teos sai ilmestymisvuonnaan 2010 Bram Stoker -palkinnon. Liekkö ollut huono kauhutarinavuosi? Kingi on pystynyt parempaankin.


 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.




©2018 Mikan kirjat ja kertomukset - suntuubi.com