Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2018
2930311234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728293012

Subscribe RSS

 Erakkokirjailijan vihkojen arvoitus
09.09.2018 16:40 | Mika Kähkönen

Stephen King: Etsivä löytää

(Finders Keepers, 2015)

Suom. Ilkka Rekiaro. WSOY 2017. 389 s. Pokkari

 

Kingin syrjähyppy dekkareiden puolelle jatkuu Bill Hodges -trilogian keskimmäisellä romaanilla Etsivä löytää. Vuonna 1978 nuorisorikollinen nimeltä Morris Bellamy iskee parin kaverinsa kanssa erakoituneen kirjailija John Rothsteinin kotiin. Rothstein pääsee hengestään. Mukaan lähtee merkittävä summa käteistä, mutta myös jotain paljon arvokkaampaa, pinkka kirjailijan muistivihkoja. Vihkot sisältävät muun muassa jatkoa Rothsteinin kestosankari Jimmy Goldin vaiheisiin. Morris ja koko lukeva maailma on ollut siinä uskossa, että sarja päättyi ja päättyi surkeasti. Surkeista päätöksistä puheen ollen Morrisin rikostoverit pääsevät hengestään ja pääpukari itse päätyy vankilaan. Sitä ennen hän on ehtinyt kätkeä ryöstösaaliin,

mutta ei varmaan talteen.

Vuonna 2010 Pete Saubersilla ei mene hyvin. Perhe on kriisissä. Rahasta on tiukkaa. Pojan vanhemmat ovat eron partaalla ja isän toipuminen Mersumiehen jäljiltä on epävarmaa. Kyllä, Peten isä oli yksi työnhakuun jonottajista, kun Brady Hartsfield syöksyi varastetulla Mersulla ihmisjoukkoon. (Lue: Mersumies) Onko mitään enää tehtävissä? Kyllä. Pete löytää maahan haudatun arkun. Lopun voi arvata. Ja arvatkaapa vielä vapautuuko Morris vankilasta ja minne hän suuntaa. Soppaa pääsee selvittämään Bill Hodges.

Kirjan kannessa on lainattu kirjablogia rakkaudestakirjoihin.blogspot.fi: Etsivä löytää on takuuvarmaa Kingiä. No niin onkin. Taas kerran kirjailijan sanailu on rentoa, henkilöhahmot lihaisia ja yhteiskunnan kuvailu luokkatietoista. Menisi nuortenromaanistakin. Siinä King on ollut aina haka, eivätkä vuodet ole samaistumiskykyä ainakaan vähentäneet. Ainoa asia mikä häiritsi lukiessa on muotoseikka, nimittäin lukija tietää koko ajan enemmän kuin näkökulmahenkilö, mikä syö jännitystä. Jännitystä toki riittää Brady Hartsfieldin suhteen. Sehän ei siinä ekassa kuollut, mutta vammautui lähes vihanneksen tasolle. Anteeksi kasvisvertaus. Joka tapauksessa Hodges on säännöllisesti käynyt katsomassa miestä. Bradyn tietoisuus vaikuttaa vaihtelevan, mikä on tulkittu tiedostamattomaksi liskotason aivotoiminnaksi. Ei voi muuta sanoa kuin että etevä lisko. Lupaa kauheuksia trilogian päätökseen. Odotan pokkaripainosta.


 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.




©2018 Mikan kirjat ja kertomukset - suntuubi.com