Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
303112345
6789101112
13141516171819
20212223242526
27282930123

Subscribe RSS

 Joona Linna jahtaa spree killeriä
03.05.2017 17:27 | Mika Kähkönen

Lars Kepler: Kaniininmetsästäjä

(Kaninjägaren, 2016)

Suom. Kari Koski. Tammi 2017. 577 s.

 

Ruotsalainen kirjailijapariskunta Aleksander Ahndoril ja Aleksandra Coelho Ahndoril kirjoittaa huippusuosittua Joona Linna -rikosromaanisarjaa Lars Kelper pseudonyymillä. Tieto siitä taitaa olla jo itsestään selvyys monelle. No, heiltä tuli taas – nyt jo kuudes.

Tällä kertaa liikenteessä on spree killer, jonka ensimmäinen uhri on Ruotsin ulkoministeri. Henkirikos näyttää kylmäveriseltä teloitukselta, tosin siihen liittyy muutama epälooginen yksityiskohta. Ensinnäkin tekijä viipyilee itse tappoaktissa, vaikka murtohälyttimet ovat lauenneet ja virkavalta lähestyy. Toiseksi hän jättää silminnäkijä prostituoidun henkiin. Kolmanneksi hän puhelee todistajan kuullen asioita, joista voi päätellä hänen tarkoitusperiään. Sonnustatuminen on myös mainittava. Ihan kuin naamioituneen miehen ohimoilla olisi joko paksuja nahkahihnoja, kosteita höyheniä, tai likaisia hiuksia.

Miehen puheiden perusteella Säpo yhdistää teon syyrialaiseen terroristiryhmään, jonka yksi edustaja Salim Ratjem kärsii pitkäaikaista tuomiota huumerikoksista. Tältä voisi olla luvassa arvokasta tietoa ryhmittymän suunnitelmista ja yhteyshenkilöistä. Pitäisi vain jotenkin soluttautua kiven sisään. Samaan aikaan Joona Linna istuu tuomiota virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Joko arvaatte? Kyllä, Joona ottaa homman, vaikkakin pitkin hampain ja saa jopa poikkeusluvan, jonka turvin hän pääsee seuraamaan Ratjemilta irronneita vihjeitä muurien ulkopuolelle. Reissu kestää vain sen ajan, jonka viranomaiskoneisto ja hallitus katsoo parhaaksi. Virhe. Siinä vaiheessa kun hän oivaltaa mistä oikeasti on kysymys, sulkeutuu eristyksen ovi taas hänen takanaan.

Onko sanonta tuulettimeen lentävästä paskasta jo vanhahtava? Käytän sitä kuitenkin, eli Joona pääsee kakkoskierrokselle vasta siinä vaiheessa, kun paska on ehtinyt lentää tuulettimeen jo toistamiseen ja kakkatuhrut muuttua kansainvälisiksi. Jääkö enää edes pelastettavaa? Paljonkin, vaikka isän ja pojan kipuileva rakkaus. Tässä viittaan kahteen sivuhenkilöön, eli julkkiskokki Rexiin ja hänen poikaansa Sammyyn. Eron jälkeen he ovat etääntyneet toisistaan. Isä haluaa tutustua poikaansa uudelleen ja osoittaa hyväksyntänsä tämän elämäntyylistä ja seksuaalisesta suuntautuneisuudesta huolimatta. Mitä tekemistä Joonalla on heidän suhteensa kanssa, sen jätän paljastamatta. Joka tapauksessa hieno juonilinja.

Teos sisältää tuhmaa seksiä, monipuolisesti väkivaltaa, pornahtavaa kuvausta ruumiinvammoista ja oivaltavan ja yllättävän rikosjuonen. Spesiaalitietoa käytetään ilman luennoinnin makua. Tarkoin valikoidut tapahtumapaikat ovat omiaan lisäämään jännitystä ja niiden kuvaus on oppikirjamaista – ei liikaa, vaan sopivia yksityiskohtia. Kyllä lukijat osaavat pitää värikynän viivojen sisällä. Henkilöhahmona Joona Linna on traaginen ja täynnä ristiriitoja. Menetykset ovat tehneet hänestä sen mitä hän on nykypäivänä. Hän elää kahden vaiheilla välitilassa. Hän haaveilee rauhallisesta elämästä puutarhurina oman Valeriensa kanssa. Toinen puoli hänestä tuntee poltetta rikostutkintaan. Vähän näyttää siltä, ettei mies löydä lopullisesti sijojaan koskaan.

Niin ja Ruotsin turvallisuuspoliisin salaisella puolella työskentelevä Saga Bauer on ekstra hot! Vastustelisin pidätystä, silleen sopivasti.

Osallistun Kaniininmetsästäjällä facebookin Dekkariryhmän lukuhaasteeseen. Niin ja kiitti Hanna kirjalainasta!


 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.





 Moni on kotiinsa kuollut
31.03.2016 17:53 | Mika Kähkönen

Lars Kepler: Vainooja

(Stalker, 2014)

Suom. Kari Koski. Tammi 2015. 617 s.

 

Nainen tapetaan kotiinsa. Kuolemaan edeltävistä hetket on taltioitu Youtubeen ja esitetty poliisille. Keskusrikospoliisi on keinoton. Vain Joona Linna voisi saada pysäytettyä sarjamurhaajan. Se ei vain ole mahdollista. Ei ainakaan Lars Keplerin rikosromaanisarjan viidennen suomennetun teoksen Vainooja alkuasetelman perusteella. Todisteiden ja silminnäkijähavaintojen perusteella Joona Linna on kuollut.

Eipäs olekaan.

Tällä kertaa Joona Linnan sijaan tapahtumia seurataan sarjamurhaajiin, spree killereihin ja stalkkereihin erikoistuneen asiantuntijan Margot Silvermanin ja psykiatri Erik Maria Barkin näkökulmasta. Psykiatri Bark saa yrittää saada vaimonsa löytäneen ja tapahtumista järkyttyneen aviomiehen muistin palautumaan. Hän saa sessiosta kyllä oivalluksen joo, mutta voiko hän paljastaa sitä poliiseille. Jos hän on oikeassa, joku matkii hänen aikaisemmin pakkohoitoon toimittamaansa murhamiestä, Rocky Kyrklundia. Tai mikä vielä pahempaa, Rocky on alun perinkin ollut syytön. Paha paikka. Paljastaako epäilynsä, vai säilyttääkö maine ja asema? Nimittäin taisi käydä niin, että hänellä saattoi, ehkä, jäädä pari pikkujuttua mainitsematta virkavallalle, kun järjesti miestä säilöön. Mainetta ja asemaa arvokkaampia asioita on, saa Erik huomata. Paljon arvokkaampia.

Ja nyt, Joona Linnan paluu.Turvallisuuspoliisista sairauslomalla oleva Saga Bauer saa oikeuslääketieteen tutkija Nålenilta hyviä uutisia. Aikaisemmin hän on ampunut hänen ja Joona Linnan yhdessä jahtaaman psykopaattimurhaaja Jurek Walterin mielestään hengiltä. Kroppa oli ajautunut koskeen ja päätynyt eläkkeellä olevan suntion rantaan. Tai siis pelkkä torso oli ajautunut ja senkin suntio oli polttanut krematoriossa tuhkaksi. Vain sormi oli jäänyt talteen. Ja nyt sormi varmistuu Jurekin omaisuudeksi. Vaara ohi.

Saga saa tutkijalta Da Vinci koodi -tyylisen vihjeen Joonan olinpaikasta ja matkustaa syrjäiselle seudulle Suomeen. Sinne Joona on vetäytynyt viettämään laatuaikaa jo aikaisemmin maan alle painuneen tyttärensä ja vaimonsa kanssa. Vakavasti sairas vaimo on ehtinyt jo kuolla ja tyttärelläkin on opiskeluhaaveita maailman äärissä, joten Joona on vapaa auttamaan entisiä kollegoitaan Tukholmassa. Paluu kovasti rähjääntyneelle pitkäletti risuparralle ei ole helppo. Lonkkakin reistaa. Alkaa Rocky Balboa -tyylinen treeni, höystettynä itämaisilla taistelulajeilla ja kortisonilla. Itse tutkimukset hän joutuu hoitamaan epävirallisesti, salapoliisityyliin.

Lars Kepler, eli Aleksander Ahndoril ja Aleksandra Coelho Ahndoril ovat taas onnistuneet luomaan viihdyttävät teoksen. Mikä saa lukijan mielenkiinnon säilymään yli kuusisataa sivua, mietin. Ainakin vaihtelevat tapahtumapaikat, vaihtuvat näkökulmahenkilöt, yllättävät juonenkäänteet, hiippailukohtaukset, täpärät pelastumiset ja säälimätön psykopaattimurhaaja. Joonan hahmoonkin on löydetty uutta virkistävää kulmikkuutta. Stephen King on sanonut, että lukijoita on aina vain vaikeampi pelotella. Kaikki on niin nähty. Ruotsalainen kirjailijakaksikko on ottanut käsittelyyn yksityiskodin koskemattomuuden. Jos missä, omassa kodissa ihmisten pitäisi olla turvassa.

Tätä kirjoitellessa eletään maaliskuun loppua. Seuraava Kepler -tuote Playground on ollut kauppojen hyllyllä jo hyvän tovin. Pariskunnan tahti on kohdallaan. Voi vain sanoa, että juuri näin hoidetaan kirjailijan hommat, jos mielii elättää sillä itsensä ja elättää hyvin.


( Päivitetty: 09.04.2016 22:50 )

 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.





 Jatkoa Joona Linna dekkarisarjalle
08.01.2014 20:52 | Mika Kähkönen

Lars Kepler: Nukkumatti

(Sandmannen, 2012)

Suom. Anu Koivunen. Tammi 2013. 529 s.

Pääsin paistattelemaan isänpäivän alla Suomalaisessa kirjakaupassa vierailevana kirjailijana. Hieno tapahtuma. Paikallisen kirjailijayhdistys Ukrin edustaja haastatteli minua ja paikalla oli yleisöä, jopa sellaista, joka oli varta vasten tullut minun vuokseni. Muitakin siis kuin sukulaisia. Bonuksena sain kuulla, että myös minut palkitaan esiintymisestä. Sain valita minkä vain kirjan myyntihyllystä. Arvatkaa minkä otin?

Nukkumatti on kirjasarjan neljäs teos ja jatkaa komisario Joona Linnan tarinaa. Tällä kertaa liikutaan aralla alueella. Joona on aikaisemmin joutunut lavastamaan vaimonsa Summan ja pienen tyttärensä Lumin kuoleman. Vaihtoehtona oli silloin perheen joutuminen sarjamurhaajan kynsiin. Luonnollisesti menetys varjostaa miehen elämää. Mielen päällä on samalta ajalta myös katoamistapaus. Kolmentoista vuoden ajan Joona on ollut varma, että Jurek Walterin nimellä esiintynyt sarjamurhaaja ei toiminut yksin. Hänen teoriaansa ei uskonut kukaan, ennen kuin yksi kadonneista, Mikael Kohler-Frost ilmestyy kuin tyhjästä rautatiesillalle. Nuoreksi mieheksi varttunut Mikael puhuu olleensa Nukkumatin hallussa. Sehän tarkoittaa, etteivät Joonan rakkaimmat ole edelleenkään turvassa. Piileskelyn on jatkuttava. Toisaalta päätä nostaa mahdollisuus. Joona on ehtinyt jo hylätä toivon jälleennäkemisestä. Jos apuri saataisiin kiinni, olisivat Summa ja Lumi vapaita palaamaan maan pinnalle.

Totuuden Nukkumatista tietää vain suljetulle osastolle suljettu sadistinen Hannibal, anteeksi Jurek. Lipsahdus oli tahallinen, mutta perusteltu. Mielleyhtymälle ei mahda mitään. Väkisin ruotsalaisversio saa mielessäni Thomas Harrisin luomuksen kasvot. Jotta tutkijat pääsisivät Jurekin juttusille, on jonkun heistä soluttauduttava laitokseen yhdeksi psykopaateista. Samalla hän joutuu asettamaan itsensä suoraan hengenvaaraan. Alttiina on vähintäänkin vapaus ja mielenterveys.

Työryhmä Ahndorilin juonessa on jälleen kerran imua, joka koukuttaa, yllättää ja palkitsee. Luvut on pätkitty maksimissaan neljään sivuun, joten takakanteen voisi lisätä tekstin: soveltuu keskittymishäiriöisille. Onhan sekin keino saada kirjalle paksuutta. Pikku poikana tuhrasin isän kirjoihin tikku-ukkoja, kun löysin tekstin välistä aukkoja. Miksei niihin muka saisi piirtää?

Teoksessa on käytetty kaikkia tiedossa olevia draaman keinoja. Kirjailijapariskunta on laatinut reseptin, joka toimii kuin Ikean kalusteiden kokoamisohjeet. Ai silti on vaikea koota? Ei kannata harmitella. Ei kaikista ole menestyskirjailijoiksikaan.


( Päivitetty: 31.03.2016 17:37 )

 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.





 Moni on kotiinsa kuollut
31.03.2016 17:37 | Mika Kähkönen

Lars Kepler: Vainooja

(Stalker, 2014)

Suom. Kari Koski. Tammi 2015. 617 s.

 

Nainen tapetaan kotiinsa. Kuolemaan edeltävistä hetket on taltioitu Youtubeen ja esitetty poliisille. Keskusrikospoliisi on keinoton. Vain Joona Linna voisi saada pysäytettyä sarjamurhaajan. Se ei vain ole mahdollista. Ei ainakaan Lars Keplerin rikosromaanisarjan viidennen suomennetun teoksen Vainooja alkuasetelman perusteella. Todisteiden ja silminnäkijähavaintojen perusteella Joona Linna on kuollut.

Eipäs olekaan.

Ennen Joona Linnan paluuta poliisit turvautuvat psykiatri Erik Maria Barkiin. Hän saa yrittää saada vaimonsa löytäneen ja tapahtumista järkyttyneen aviomiehen muistin palautumaan. Psykiatri saa sessiosta kyllä oivalluksen joo, mutta voiko hän paljastaa sitä poliiseille. Jos hän on oikeassa, joku matkii hänen aikaisemmin pakkohoitoon toimittamaansa murhamiestä, Rocky Kyrklundia. Tai mikä vielä pahempaa, Rocky on alun perinkin ollut syytön. Paha paikka. Paljastaako epäilynsä, vai säilyttääkö maine ja asema? Nimittäin taisi käydä niin, että hänellä saattoi, ehkä, jäädä pari pikkujuttua mainitsematta virkavallalle, kun järjesti miestä säilöön. Mainetta ja asemaa arvokkaampia asioita on, saa Erik huomata. Paljon arvokkaampia.

Ja nyt, Joona Linnan paluu.Turvallisuuspoliisista sairauslomalla oleva Saga Bauer saa oikeuslääketieteen tutkija Nålenilta hyviä uutisia. Aikaisemmin hän on ampunut hänen ja Joona Linnan yhdessä jahtaaman psykopaattimurhaaja Jurek Walterin mielestään hengiltä. Kroppa oli ajautunut koskeen ja päätynyt eläkkeellä olevan suntion rantaan. Tai siis pelkkä torso oli ajautunut ja senkin suntio oli polttanut krematoriossa tuhkaksi. Vain sormi oli jäänyt talteen. Ja nyt sormi varmistuu Jurekin omaisuudeksi. Vaara ohi. Saga saa tutkijalta Da Vinci koodi -tyylisen vihjeen Joonan olinpaikasta ja matkustaa syrjäiselle seudulle Suomeen. Sinne Joona on vetäytynyt viettämään laatuaikaa jo aikaisemmin maan alle painuneen tyttärensä ja vaimonsa kanssa. Vakavasti sairas vaimo on ehtinyt jo kuolla ja tyttärelläkin on opiskeluhaaveita maailman äärissä, joten Joona on vapaa auttamaan entisiä kollegoitaan Tukholmassa. Paluu kovasti rähjääntyneelle pitkäletti risuparralle ei ole helppo. Lonkkakin reistaa. Alkaa Rocky Balboa -tyylinen treeni, höystettynä itämaisilla taistelulajeilla ja kortisonilla. Itse tutkimukset hän joutuu hoitamaan epävirallisesti, salapoliisityyliin.Tällä kertaa Joonan sijaan tapahtumia seurataan sarjamurhaajiin, spree killereihin ja stalkkereihin erikoistuneen asiantuntijan Margot Silvermanin ja Erik Maria Barkin näkökulmasta.

Lars Kepler, eli Aleksander Ahndoril ja Aleksandra Coelho Ahndoril ovat taas onnistuneet luomaan viihdyttävät teoksen. Mikä saa lukijan mielenkiinnon säilymään yli kuusisataa sivua, mietin. Ainakin vaihtelevat tapahtumapaikat, vaihtuvat näkökulmahenkilöt, yllättävät juonenkäänteet, hiippailukohtaukset, täpärät pelastumiset ja säälimätön psykopaattimurhaaja. Joonan hahmoonkin on löydetty uutta virkistävää kulmikkuutta. Stephen King on sanonut, että lukijoita on aina vain vaikeampi pelotella. Kaikki on niin nähty. Ruotsalainen kirjailijakaksikko on ottanut käsittelyyn yksityiskodin koskemattomuuden. Jos missä, omassa kodissa ihmisten pitäisi olla turvassa.

Tätä kirjoitellessa eletään maaliskuun loppua. Seuraava Kepler -tuote Playground on ollut kauppojen hyllyllä jo hyvän tovin. Pariskunnan tahti on kohdallaan. Voi vain sanoa, että juuri näin hoidetaan kirjailijan hommat, jos mielii elättää sillä itsensä ja elättää hyvin.


 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.





 Lars Kepler: Tulitodistaja
03.01.2013 18:20 | Mika Kähkönen

Lars Kepler: Tulitodistaja

(Eldvittnet, 2011)

Suom. Suom. Elina Uotila. Tammi 2012. 594 s.

 

Syrjäisessä Birgitta-kodissa tapahtuu kaksi murhaa. Sairaanhoitaja Elisabet Grim löytyy pää murskana. Toinen uhreista on nuori tyttö, joka löytyy erikoisesta asennosta. Hänet on aseteltu selälleen ja hänen kätensä on nostettu peittämään kasvoja. Epäilyt kohdistuvat Vicky Bennettiin, nuoreen tyttöön, joka on samaisena yönä karannut nuorisokodista. Tämän huoneesta löytyy ilmiselviä syyllisyyteen viittaavia merkkejä, aina verijäljistä murhavälineeseen.

Kirjasarjan suomalaissyntyisen sankarin Joona Linnan tehtäväksi tulee toimia murhatutkimusten tarkkailijana, missä roolissa hän ei luonnollisestikaan malta pysyä hetkeäkään. Kun viralliset tutkijat saavat kuulla sisäisistä tutkimuksista, joiden kohteeksi komisario Linna on joutunut, nousee tie tarkkailijan edessä kokonaan pystyyn. Se ei häntä lannista, vaan hän jatkaa tutkimuksia yhteiskunnan koneiston vastustelusta huolimatta. Se onkin aiheellista, koska viralliset tahot taipuvat uskomaan, että Vicky on kuollut ja vienyt mukanaan pienen pojan, joka sattui epäonnekseen istumaan varastetussa pakoautossa. Joona uskoo muuta ja arvatkaa onko oikeassa? Mukana sopassa on meedio, joka syöttää omaa näkemystään itsepintaisesti poliisin vihjepuhelimeen, joukko nuorisokodin asukkaita, ihmisiä Vickyn menneisyydestä ja Joonaksen oman elämän kipeät asiat, jotka pääsevät kirjan lopussa päänäyttämölle. Niistä saadaan varmasti lukea jatkossa lisää. Sitä nimittäin on luvassa kokonaisen viiden romaanin verran (yht.8), jos kirjailijapari Alexander Ahndorilin ja Alexandra Coelho Ahndorilin lupauksiin on uskominen. Yhdessä he ovat yhtä kuin Lars Kepler.

Tulitodistaja on oikeaoppinen rikosromaani. Tapahtumat tuodaan lukijan eteen pieninä annoksina, pihistellen, melkein härnäten. Koukkuja, koukkuja riittää ja juonikuvion uskottavuudella ei ole niin väliä, kysymyksessähän on aikuisten satu. Se viihdyttää, herkuttelee väkivallalla, sisältää seksiä – niin sallittua kuin kiellettyäkin – eikä sitä lukiessa tarvitse paljoa vaivata itseään. Romaanin seuraava osa Sandmannen onkin jo julkaistu Ruotsissa ja ehtinyt olla ehdolla vuoden 2012 parhaimmaksi dekkariksi. Niinpähän vain kävi, että voitto meni sivusuun. Voiton vei Åsa Larsson romaanillaan Uhrilahja, alkuperäiseltään nimeltään Till offer åt Molok. Luulen kuitenkin, että palkintoja enemmän pariskuntaa kiinnostaa myyntiluvut. Heistä voi muuten lukea enemmän Ruumiin kulttuuri-lehden numerosta 4/2012.


 - Mika Kähkönen | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.




©2017 Mikan kirjat ja kertomukset - suntuubi.com